etusivu
asema
Jch
Kuvagalleria
Ilmoitukset
Yhteystiedot
reuna
asema
reuna





Jukka Terästö
Jukka Terästö
Jukka Terästö

Yhteiseen turvasatamaan...

ERILAINEN RAKKAUSTARINA, OSA 3, PERHE

Raijan ja Antin elämä ennen kuin he tutustuivat toisiina oli kääntynyt katastrofiksi. Raija oli yrittänyt itsemurhaa ja Antti suistunut pahaan rikoskierteeseen. Kaaoksen keskellä he löysivät toisistaan turvasataman.

Jukka Terästö

Antti Eskolan ulkoinen olemus ja käytös oli hyvin miehinen. Jämptin, määrätietoisen ja normeja uhmaavan mielenlaadun takaa nousee mieleen väistämättä hänen inhoamansa isä.

Pikku-Hitleriksi haukuttu isä oli karhea ja kova esikuva pojalleen, sellainen miehinen ja omia polkujaan kulkeva mies, joka vähät välittää muun maailman mielipiteistä.

Vaikka Antti inhosi isäänsä, jotain tuosta karusta hahmosta tarttui poikaan väkisin. Hänestäkin kasvoi periaatteistaan tinkimätön mies, jonka sisimpää kalvoi uhma.

Sopeutumattomuus ja vastavirtaan pyrkiminen näkyi käytöksessä tehostettuna itsevarmuutena ja tietynlaisena määrätietoisuutena. Tämän panssarin alla oli kuitenkin herkkä ja hellyyttä kaipaava mies.

Antin sydän ei kestänyt kulissien painoa. Hän päätyi syksyllä 1994 vakavien sydänoireiden vuoksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Siellä hän tupakkahuoneessa kohtasi itsemurhaa yrittäneen Raijan, suuren rakkautensa.

Aluksi itsevarmasti käyttäytynyt Antti ärsytti itsetuntonsa raunioilla tuskailevaa Raijaa, mutta itse asiassa pari oli kuin luotu toisilleen.

Antti kaipasi naisellista lämpöä pehmentämään kovan ulkokuorensa painolastia ja Raija puolestaan rinnalleen itseään tukemaan voimakasta miestä, joka sytyttäisi uudelleen jo välillä sammuneen elämänliekin.

Tavattuaan viikon verran iltaisin sairaalassa Antti oli jo rakastunut korviaan myöten Raijaan ja myös Raijalla oli lämpimiä tunteita Anttia kohtaan.

Kun Antti pari viikkoa myöhemmin saapui Raijaa tapaamaan kriisipsykiatriselle osastolle kihlasormus mukanaan, oli Raija iloisesti yllättynyt ja onnellinen.

Muutamaa päivää myöhemmin tuore morsian pääsi sairaalasta omaan kotiin, johon hän oli ehtinyt asettua juuri ennen itsemurhayritystään. Kauan hän ei asunnossa kuitenkaan viipynyt tälläkään kertaa.

- Jo viikon kuluttua muutin siitä Antin luokse, Raija kertoo.

Nopeat ja yllättävät käänteet Raijan elämässä jatkuivat. Kesän kynnyksellä 1995 Antti oli yhtenä päivänä tullut kotiin ja tokaissut yksikantaan: - Kirkko on varattu, hääpäivä on sovittu, mutta papin saat päättää itse!

Se oli sillä selvä, koska Antti oli hyvin omapäinen, eikä hänen kanssaan jossiteltu.

- Menimme naimisiin puolustusvoimien lippujuhlapäivänä Kalevan suuressa kirkossa, muistelee Raija hymyillen.

Nuorenparin perhe-elämästä tuli vaiherikasta, eikä siitä puuttunut suuria tunteita. Perhe kasvoi kolmella lapsella, joita vanhemmat rakastivat koko sydämestään.

Jo Paavali tiesi, ettei rakkaudella ole vertaistaan. Se ei perheen sisältä mihinkään koskaan kadonnutkaan, mutta helppoa ei elämästä Raijan, Antin ja lasten kodissa tullut.

Erityisen raskaasti perhettä tulivat koettelemaan Raijan heikentyvä terveys ja viranomaisten tyly kohtelu. Niistä kerromme seuraavassa osassa.

Teksti Jukka Terästö, kuva Raijan ja Antin hääkuva.

Jukka Terästö